Blogini uusi kirjoitussarja. Kaikki tarinat ovat tosia, työssäni kohtaamia tapauksia. Joitain yksityiskohtia olen muuttanut, jotta henkilöitä ei tunnisteta. Sinusta voi tuntua, että luet omaa tarinaasi!

TUHANSIEN MURHEELLISTEN TALOJEN MAA

OSA 3 

TUTKI TALON ULKOPUOLI

Poliittinen rähmällään olo idän suuntaan oli pahimmillaan 1970- ja 80-luvuilla. Tällöin rakennettiin myös taloja, jotka olivat huonoja. Eivät tietenkään kaikki, mutta suuri osa kuitenkin. Energiakriisi tuli vuonna 1973 ja silloin lisättiin muovit talon seiniin, eikä samalla korjattu ilmanvaihtoa. Tällöin ilmestyivät myös sisäsaunat ja suihkut suomalaisiin taloihin eikä kosteuden torjunnasta ymmärretty vielä paljonkaan. Ennen tätä aikakautta talot oli rakennettu tuulettuvalle alapohjalle, joka oikein käytettynä pitää talojen rakenteet kuivina. 1960-70-luvuilla taloihin alettiin tekemään maanvaraisia laattoja ja näiden alapohjien täyttö oli usein hienoja maa-aineksia sisältävää soraa, eli kosteus pääsee helposti siirtymään rakenteisiin.  

Pääseekö asuntoon ajamaan suoraan vaikkapa polkupyörällä? Silloin siinä todennäköisesti on ns. valesokkelirakenne, ”tyypillinen sen aikakauden riskirakenne”. Valesokkelissa lattian taso on alempana kuin sokkelin yläreuna eli maan pinnan tasosssa. Asunnon kuntoa tutkittaessa pelkkä kosteusmittaus ei ole riittävä toimenpide. Parasta olisi ottaa näytteet esimerkiksi valesokkelitaloissa alaohjauspuun alapinnalta. Pyydä ammattilainen tutkimaan, äläkä tyydy siihen, että silloin nyt vaan kaikki talot rakennettiin sillä tavoin.

Ostaja voi itse tutkia ilman mitään rakennusalan ammattitaitoa tai tutkintoa monia asioita silmämääräisesti. Viettääkö maa talosta poispäin vai taloon päin? Kallistuksen on oltava talosta poispäin talon jokaisella seinustalla. Onko tiloja maan pinnan alapuolella? Onko salaojia, löytyykö tarkastuskaivoja? Miltä kivijalka tai sokkeli näyttää? Eihän sokkelissa kasva sammalta, koska se voi olla merkki kosteuden nousemisesta rakenteisiin. Samalla kannattaa katsella myös sokkelin viereen. Onko siinä karkeaa soraa, multaa, hiekkaa vai jopa hieno kukkapenkki, ehkä köynnöksiä? Kannattaa muistaa, että myös hiekassa kosteus liikkuu aivan mainiosti. Jos sokkelin vieressä on karkeaa sepeliä, niin onko sitä vain pinnalla koristeena vai onko kerros anturan alapuolelle asti, niin kuin pitäisi. 

Sokkelista kannattaa katse nostaa myös ylös räystäisiin ja kattoon. Räystäiden on hyvä olla Suomen olosuhteissa riittävän pitkät. Räystäskourujen olisi oltava ehjät ja vietettävä syöksyputkiin päin. Ovatko kourut levän tai muun roskan peitossa, näyttääkö siltä, että vesi on tullut räystäskourun yli? Jos räystäskouruista on pidetty huolta, niin silloin on paremmat mahdollisuudet, että talosta on muutoinkin pidetty hyvää huolta! Sadevedet pitää ohjata poispäin talosta, sadevesikaivoihin tai muulla tavoin. Katon kunto olisi myös hyvä selvittää, ainakin läpiviennit, ikä, kunto, kate, aluskate ja tuuletus. 

Taloa ja ympäristöä kannattaa tarkkailla myös hieman kauempaa. Ennen vanhaan talot rakennettiin kumpareen päälle. Vanhat maalaistalot sijaitsevat usein ympäristöään korkeammalla paikalla. Se voi olla parempi paikka kuin painanne tai vaikkapa savipelto. Katselemalla ympäröivää kasvillisuutta voi jo tehdä joitain päätelmiä: kasvaako tontilla mäntyjä vai kuusia. Toinen laji viihtyy kuivemmassa ja toinen kosteammassa paikassa