torstai 7. kesäkuuta 2018

Jopas on aikaa vierähtänyt viimeisestä blogitekstistä. Työt ovat sujuneet mukavasti ja koirat ovat tuoneet paljon iloa. Homekoirien ohjaajana saan oppia koko ajan uutta. Olen oivaltanut paljon uusia asioita koiristani ja kehittänyt koulutusmenetelmiä koko ajan. Jokainen koira on yksilö ja koko ajan pitää miettiä tekemisiään. Ei tässä hommassa valmiiksi tule! Siksi tämä työ onkin niin antoisaa.

Suomen Homekoirayhdistys ry on ollut tukena työssäni. Keskustelu kollegoiden kesken on vilkasta ja asioita pyritään koko ajan kehittämään. Enää ei tarvitse yksin pyöritellä näitä asioita. Reilun viikon päästä tapaan muutaman yhdistyksen jäsenen ja kollegan Orimattilan koiramarkkinoilla - käy kurkkaamassa Laumanhengen sivuilta https://www.facebook.com/events/205989520005870/

Heinäkuussa meillä on yhdistyksen koulutusleiri, sitä odotan jo kovasti. Siellä on tiedossa jännittäviä asioita! Testaamme esimerkiksi jäsenillemme omavalvontajärjestelmää. Toivomme, että yhdistyksemme jäsenet pääsevät testaamaan koiransa osaamista yhdistyksen avulla, hyvässä hengessä ja yhteistyössä.  Seuraa sivujamme facebookissa https://www.facebook.com/homekoirayhdistys/

Uusi tietosuojalaki GDPR tuntui hieman epäselvältä alkuun, mutta on vain hyvä asia miettiä näitäkin asioita. Yritykseni on tehnyt tietosuojaselosteen ja asiakkaalla on mahdollisuus saada se luettavaksi ennen tutkimusta. Enää ei homekoiraraportteihin voi laittaa salassa pidettäviä tietoja ilman asiakkaan kirjallista lupaa. Tällaisia tietoja voivat olla esimerkiksi asiakkaan oireilu.

Olen tehnyt tätä työtä yli 12 vuotta ja olen edelleen innoissani ammatistani. Välillä työ on raskasta ja raportteja pitää kirjoittaa viikonloppuisinkin eikä täysin vapaata aikaa juurikaan jää. Tämä on kuitenkin palveluammatti ja intoa työhöni tuo asiakkaiden positiiviset palautteet ja aina iloiset ja innokkaat spanielini. Kohtaan viikoittain aina uusia ihmisiä, erilaisia tilanteita ja traagisiakin kohtaloita. Parasta on, jos voin auttaa ihmisiä. Ainakin haluan tehdä työni mahdollisimman hyvin ja edelleen kehittää ammattitaitoani.

Lisätietoja http://www.homekoirat.fi/index.php ja yritykseni on nyt myös Instagramissa homekoiratsagulin nimellä

 
                                          Homekoira Rupert


Homekoira Brad

lauantai 3. helmikuuta 2018

SYÖMISESTÄ

Koirien ruokintaan kiinnitetään paljon huomiota ja markkinoilla on aivan valtavat valikoimat erilaisia ruokia. Omistajat saattavat haluta koirilleen viljatonta, ja rasva- ja proteiiniprosenttien on oltava kulutukseen sopivat. Proteiinien on oltava hyvälaatuisia. Rasvan tulisi olla pääasiallinen energialähde, ainakin aktiiviselle koiralle. Entäpä vitamiinit, hiven- ja kivennäisaineet? Kuivamuonaa vai raakaruokaa? Pitäisikö koirani kenties syödä erikoisruokaa jonkin terveydellisen syyn takia. Laitapa koiran ruokinnasta kysely someen, mikä olisi paras koiranruoka. Varmasti saat ennätysmäärän kommentteja ja argumentteja siitä, mikä on se ainoa ja oikea tapa ruokkia koiraa J

Minäkin mietin koirieni ruokintaa ja haluan tarjota parasta, totta kai. Tässä eräänä päivänä heräsin myös siihen, että hei – pitäisiköhän sitä miettiä hieman omaakin syömistä!? Työhousut alkoivat kiristämään eikä lempipaita enää näyttänyt hyvältä päällä. Liikun paljon autolla työni takia ja joudun syömään usein matkan varrella. Helpointa ja nopeinta on syödä vaikkapa hampurilaisateria, pikainen kurvaus drive-iniin ja jää aikaa vaikka koirien ulkoiluttamiseen. Sämpylä- tai munkkikahvit eivät myöskään vie paljon aikaa, helppoa ja mukavaa...

Tammikuun alussa, milloin muulloinkaan, päätin parantaa omia ruokailutapojani. Tärkein oivallukseni oli: Minun ei tarvitse syödä vähemmän, mutta minä voin syödä paremmin! Tämän ajatuksen nappasin Patrik Borgilta. Hän on kirjoittanut kirjan intuitiivisesta syömisestä. En ole vielä sitä lukenut, mutta lukulistalla se on jo. Borg esiintyi jossain tv-ohjelmassa ja kertoi kirjastaan. Voit syödä edelleen, mutta syö paremmin! Ei mitään ihmedieettejä, ei nälkää, ei kuureja. Saa ja pitää syödä. Helppoa? Ei se ole, eikä etenkään reissutyöläisellä.

Tänäänkin olin työreissussa. Olin varannut aikaa lounaalle, varmaan löytyisi hyvä salaattipöytä. Isolle lautaselle paljon salaattia ja sille pienelle salaattilautaselle lihaa tai kalaa, nam. Ajelin muutaman kirkonkylän läpi - toki täältä joku ruokapaikka taikka huoltoaseman salaattipöytä löytyy. Ei löytynyt. Pitsaa, kebabia, burgeria, munkkikahviloita. Kiinalainen löytyi, mutta se aukeaa vasta puolen tunnin päästä. Lopulta oli enää yksi pubimainen ruokapaikka jäljellä ennen seuraavaa työkohdetta, saa luvan kelvata. Ovessa oli kyltti ”olen lomalla”. Apua, ja vielä pitäisi pitää säännöllinen ruokarytmi. Nälkäisenä keikalle ja keikan jälkeen kauppaan. Kaupastakaan en löytänyt mitään järjellistä syömistä. Onnistuin kuitenkin ohittamaan houkutukset, munkit, pasteijat ja karkit. Vielä kassajonossa suklaapatukat yrittivät hypätä eteeni. Tällä kertaa marjasmoothie pelasti tilanteen ja jatkossa muistan kyllä tehdä ne eväät :D